KARTTA
: Luontopolku
: Lintujen tähystyspaikka
: Lintutorni
Hanhiaavan lintutorni
Hanhiaapa sijaitsee heti Siurunmaan kylän jälkeen Sodankylästä Tanhuaan menevää tietä nro 967 15,5 km Sodankylästä. Vasemmalta puolelta tietä lähtee hakkuuaukon reunaa ajoura, jota pitkin on n. 300 m tornille.
Touko- kesäkuussa suolle kerääntyy metsähanhia, kurkia ja joutsenia. Kahlaajista paikalla voi nähdä mm. vesipääskyn, musta- ja valkoviklon, jänkäsirriäisen ja jänkäkurpan. Petolinnuista varmimmin näkee sinisuohaukan. Torni on myös hyvä paikka tarkkailla piekanan muuttoa huhti- toukokuussa. Lintujen joukosta kannattaa haeskella myös harvinaisempia hanhia. Paikalla on nähty mm. tundrahanhi ja tiibetinhanhi.
Ilmakkijärvi
35 km Sodankylästä pohjoiseen Vajukosken voimalaitokselle kääntyvästä risteyksestä n. 200 m etelään on itäpuolella tietä parkkipaikka. Tien länsipuolelta lähtee pitkospuupolku lintutornille, joka näkyy suon laidassa. Polun varressa on alueesta kertovia luontopolkutauluja.
Suolla voi kevät- ja kesäaikaan tavata mm. vesipääskyn, jänkäkurpan, jänkäsirriäisen, kapustarinnan ja kurjen. Järvellä voi nähdä mm. mustalinnun, pilkkasiiven, allin, uivelon, joutsenen ja pikkulokin. Suon reunamilla voi kuulla soidinlauluaan laulavan pikkusirkun. Petolinnuista paikalla saattaa nähdä sinisuohaukan ja hyvällä tuurilla muuttohaukan.
Joutsenenpesäaapa
Askasta 13 km Luostolle päin tien oikealla puolella n. 200 m tiestä oleva suoalue ja lampi näkyvät tielle. Auton voi parkkeerata kohdalla oleviin pariin polkujen risteykseen.
Suolampi kerää keväisin (20.5. - 20.6.) vesilinnustoa, kuten uivelo, mustalintu ja pilkkasiipi ja kahlaajia, kuten jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, liro, valkoviklo, tylli, mustaviklo ja pikkukuovi.
Kairanaapa
8 km Pelkosenniemeltä Sodankylään päin Kairalan kylän kohdalta kääntyy tie itään, tienviitassa LUIRO 6. Aja 5,3 km, vasemmalle viitta LINTUTORNI 6,6 km. Aja 2,6 km puomille, josta kävellen lintutornille on matkaa n. 4 km. Jos puomi on auki, voit ajaa lintutornille vievän polun alkuun, josta tornille on matkaa n. 1 km.
Suolla näkee kevät- ja kesäaikaan kahlaajia, kuten vesipääsky, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, taivaanvuohi, pikkukuovi, kapustarinta, musta- ja valkoviklo sekä liro. Petolinnuista alueella voi havaita sinisuohaukan, muuttohaukan ja suopöllön.
Kelujärvi
Sodankylästä Tanhuaan menevää tietä nro 967 ajettua 19 km saavutaan Kelujärven kylään. Kylän peltoja on hyvä kiikaroida tieltä. Ajettaessa tietä eteenpäin ajetaan Kelujärven ja Matalajärven välisen salmen yli. Järville näkee kaukoputkella sillalta.
Keväällä kylän pellot sulavat aikaisin, jolloin niille kerääntyvät ensimmäiset muuttolinnut. Pelloilla voi nähdä rastaita, kapustarinnan, keräkurmitsan, iso- ja pikkukuovin, kurjen, varpushaukan, suopöllön ja sinisuohaukan. Hyvällä tuurilla pelloilla voi nähdä myös punakuirin.
Järvellä näkee keväällä ja alkukesästä mm. allin, lapasotkan, mustalinnun, pilkkasiiven ja lapasorsan. Kaakkurin ja kuikan järvellä näkee kesäisin päivittäin. Pikkusirkkua kannattaa kesällä haeskella sillan eteläpuolisen Matalajärven rantarämeiltä. Merimetsoja voi nähdä syksyisin elo - syyskuussa. Syyskuusta jäiden tuloon järvelle kerääntyy joutsenia ja parhaimmillaan 1000 isokoskeloa. Järven laskujoen sillalta voi nähdä talvehtivan koskikaran. Järvellä kannattaa pitää silmät auki, sillä siellä on nähty useita harvinaisuuksia, kuten isokihu, pikku-uikku, suula, isolokki ja lumihanhi.
Kiilopää
Sodankylästä 120 km pohjoiseen Kakslauttasesta kääntyy oikealle tie, jota pitkin on 6,2 km Kiilopään tunturikeskukseen. Tunturikeskuksen pihasta lähtevät 1, 3 ja 6 km luontopolut. Myös Kiilopään huipulle kulkee merkitty reitti.
Kiilopään alue on hyvä paikka tutustua tunturilajistoon, kuten piekana, ampuhaukka, riekko, kiiruna, keräkurmitsa, kapustarinta, pikkukuovi, lapinsirkku ja pulmunen. Riekon ja kiirunan voi alueelta löytää myös talvisin.
Kohkonen
Luosto - Pyhätunturi tieltä kääntyy tie Pelkosenniemelle. Tätä tietä n. 12 km ajettuasi kääntyy tie vasemmalle Suvannon kylään. Suvannosta kääntyy tie oikealle. Kitinen ja Kohkosen allas ovat koko ajan tien oikealla puolella. Lintuja kannattaa pysähtyä tarkkailemaan soisille kohdille ja altaan reunalle useissa kohdissa. Tie menee läpi Sodankylä - Pelkosenniemi tielle. Samoin altaan itäpuolta myötäilee yhdystie Suvannosta Kohkosen padolle.
Suot ja allas keräävät varsinkin kevätmuuttoaikaan 15.4.-20.6. vesilintuja, kuten jouhisorsa, haapana, tukka- ja lapasotka, uivelo, kuikka, kaakkuri, alli, mustalintu, pilkkasiipi, heinätavi ja metsähanhi. Suolla ja altaan soistuneissa lahdissa voi tavata mm. kurjen, vesipääskyn, jänkäkurpan, jänkäsirriäisen, lapinsirrin, taivaanvuohen, tyllin, musta- ja valkoviklon ja pikkukuovin. Alueella voi nähdä myös mm. suopöllön, sinisuohaukan ja teeren.
Kulvakkojärvi, Lappalaisjärvi
Riipin kylästä käännytään Vuojärvelle menevälle tielle. Tätä tietä ajetaan n. 12 km, josta käännytään metsäautotietä oikealle ja heti seuraavasta risteyksestä oikealle. Tätä tietä ajetaan n. 2 km ja järvi näkyy vasemmalla. 4 km Kulvakkojärveltä Vuojärvelle päin tien oikealla puolella sijaitsee Lappalaisjärvi, jossa myös kannattaa pysähtyä.
Järvellä pesii mm. mustalintu ja pilkkasiipi. Muuttoaikoina näkee mm. uivelon ja metsähanhen. Rantojen rämeiltä löytää melko varmasti pohjansirkun. Lappalaisjärvellä pesii mm. kuikka ja uivelo.
Kurittukosken voimalaitos
Ajettaessa 52 km Sodankylästä E 75:ttä pohjoiseen, 2 km Peurasuvannon Siltamajoilta kääntyy vasemmalle tie, viitassa KEMIJOKI OY, KURITTUKOSKI. Tietä on 300 m voimalaitokselle. Toinen hyvä paikka tarkkailla allasta on 1 km tienhaarasta pohjoiseen, vasemmalla puolella tietä sijaitseva sora-alue.
Vesilinnustoa Kurittukoskella näkee keväisin 15.4. - 20.6. ja elo- lokakuussa mm. kuikka, kaakkuri, alli, mustalintu, pilkkasiipi, uivelo, lapasotka ja merimetso. Voimalaitoksen lähellä pesii mm. kalatiira, lapintiira ja merilokki. Kesäisin paikalla kalastelee kalasääski ja merikotkan voi nähdä paikalla ympäri vuoden.
Kurkiaskan voimalaitos
Ajettaessa Sodankylästä 13 km etelään, kääntyy vasemmalle tie, jossa viitta KEMIJOKI OY, KURKIASKA. Tätä tietä on patoaltaan reunaan n. 0,5 km ja voimalaitokselle n. 4 km. Lähes joka kohdalta patovallia on hyvä näkyvyys tekoaltaalle.
Paras aika tarkkailla lintuja on kevätmuuttoaika 20.4. - 30.6. Allas kerää vesilinnustoa, kuten kuikka, kaakkuri, mustalintu, pilkkasiipi, alli, uivelo ja pikkulokki. Petolinnuista tapaa varmimmin kalasääsken ja ampuhaukan. Patovallit sulavat aikaisin keväällä ja keräävät muuttolintuja, kuten lähes vuosittain havaittavat tunturikiuru ja vuorihemppo, jotka näkee varmimmin 20.4. - 20.5. Syksyllä altaalla kokoontuu
vesilintuparvia, joista isokoskelot viipyvät aina jäiden tuloon saakka.
Lintuniemi
1 km Sodankylästä etelään, Kittilän tietä vastapäätä vasemmalle kääntyy tie museolle. Tätä tietä ajetaan n. 2 km tien päähän asti. Tien päästä lähtee peltojen poikki polku, jota pitkin niemen kärkeen on n. 300 m. Lintuniemen kohdalla myös Kitisen itäranta on monipuolinen linnustoltaan. Alueelle pääsee Orajärven tietä.
Paras aika tarkkailla lintuja on kevätmuuttoaika 15.5. - 20.6. Aikaisin sulava joki toimii muuttoreittinä
vesilinnuille, kuten kaakkuri, kuikka, mustalintu, pilkkasiipi, alli, tukkasotka, lapasotka ja punasotka, sekä kahlaajille, kuten tylli, mustaviklo, valkoviklo, lapinsirri, suosirri ja jänkäsirriäinen. Jäiden lähdön aikaan toukokuussa paikalla oleskelee usein kalatiiroja, lapintiiroja ja pikkulokkeja. Alueen pellot keräävät suuria rastasparvia. Pelloilla voi nähdä myös saalistelevan piekanan, sinisuohaukan ja suopöllön. Myös syksyisin pelloilla voi nähdä suuria rastas- ja keltavästäräkkiparvia.
Lokka
Ajettaessa Sodankylästä 46 km Savukoskentietä nro 967 itään kääntyy Tanhuasta Lokantie nro 9673 pohjoiseen, jota pitkin Lokan kylään on 38 km. Lokan tekoaltaalle kannattaa tähystää kylän kohdalla olevalta patopenkalta. Toinen tähystyspaikka on ajettaessa Lokan kylästä eteenpäin (länteen) tekoaltaan reunaa. Noin 7 kilometrin päässä ns. Hanhireiän kohdalla patovalli tulee tien lähelle oikealle puolelle. Vasemmalla puolella on avosuo. Hyviä tarkkailupaikkoja ovat myös altaaseen laskevien purojen suistoalueet, joiden lähelle pääsee metsäautoteitä pitkin. Parhaiten suureen tekoaltaaseen pääsee tutustumaan veneellä.
Tekoaltaalla näkee merellistä vesilinnustoa, kuten alli, pilkkasiipi, mustalintu ja uivelo. Petolinnuista varmimmin tapaa merikotkan ja kalasääsken. Hyvällä onnella voi päästä näkemään muuttohaukan. Hanhireiän kohdalla näkee usein tilhen, kuukkelin, taviokuurnan ja pohjansirkun. Lokka kerää suurena järvenä puoleensa paljon muuttolintuja ja lietteisillä rannoilla tapaa muuttoaikoina myös arktisia kahlaajia. Lokan tekoaltaan linnusto tunnetaan huonosti ja sen suuret selät ja luhdikkoiset rannat
voivatkin tarjota löytöretkeilijälle elämyksiä. Lokassa tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. silkkihaikara, isolokki, suula ja leveäpyrstökihu, sekä kesäaikaan vuosittain tavattu heuglini-tyyppinen selkälokki.
Luoston vaellusluontopolku
Luoston 14 km pitkä vaellusluontopolku lähtee Luoston hissien ala-asemalta. Polku kulkee pääosin metsämaastossa.
Alueella tapaa iso- ja pikkukäpylintuja ja satunnaisesti myös kirjosiipikäpylintuja ympäri vuoden. Vaellusvuosina kirjosiipikäpylintuja näkee varmimmin heinäkuun puolivälistä myöhäiseen syksyyn. Taviokuurnan havaitsee helpoimmin huhtikuussa, jolloin se laulaa. Polun varrella ympärivuoden havaittavia lajeja ovat: pohjantikka, palokärki, metso ja lapintiainen. Luoston päällä voi kesäaikaan nähdä pikkukuovin ja tuulihaukan.
Luoston riistapolku 4 km
Lepolan vuokratuvan läheisyydestä alkava Luoston riistapolku tutustuttaa kohdetaulujen avulla alueen eläimistöön ja niiden elinympäristöön.
Räkki-luoston vaaraan ympäristössä kulkevan reitin kiertämiseen kannattaa varata 2-3 tuntia. Reitin puolivälissä on laavu ja tulipaikka taukoa varten.
Ukko-Luoston tunturipolku 11 km
Ukko-luoston huipun kautta kulkeva merkitty reitti alkaa Luoston rinteiden pysäköintipaikan pohjoiskulmasta, opastaulun vierestä.
Reilun kilometrin jälkeen polku erkanee Luoston vaellusluontopoluista vasemmalle kohti tunturia. Paljakka-alueella voi nähdä asumatonta erämaata jopa 80 km, sillä Ukko-Luoston huipun korkeus on 514 metriä.
Reitti jatkuu Pikku-Luoston huipun kautta Lampivaaraan, jossa on mahdollisuus tutustua ametistikaivoksen kiehtovaan maailmaan. Lampivaarasta patikoidaan takaisin Luostolle tunturin itäpuolta. Aarnilan laavu ja sen vieressä sijaitsevat lähteet tarjoavat oivan virkistymispaikan reitin loppupuolella.
Aikaa reitin kiertämiseen kannattaa varata noin 5 tuntia. Retkieväiden lisäksi on hyvä varustautua tukevapohjaisilla kengillä, sillä tuntureiden huipuilla on paikoitellen rakka-alueita.
Moskujärvi
20 km Sodankylästä pohjoiseen, Kersilön kylästä kääntyy tie itään Moskuvaaraan. Tätä tietä n. 10 km ajettuasi näkyy oikealla Moskujärvi. Järvelle voi kiikaroida tieltä peltojen yli. Rantaan täytyy kulkea peltojen reunaa pitkin.At the bog in the spring and summer, one may encounter birds such as the Red-necked Phalarope, Jack Snipe, Broad-billed Sandpiper, Golden Plover and Crane. You may also see at the lake the Common and Velvet Scoter, Long-tailed Duck, Smew, Whooper Swan, and Little Gull. The mating song of the Little Bunting can be heard at the edges of the bog. Birds of prey that can be seen here are the Hen Harrier and, with a bit of luck, the Peregrine Falcon.
Järvi on joutsenten kokoontumispaikka huhti- toukokuussa sekä syys- lokakuussa. Kesäisin järvellä tapaa mm. kaakkurin, kuikan ja lapasorsan. Keväisin voi nähdä mm. allin, mustalinnun, pilkkasiiven, tukka- ja lapasotkan, uivelon, jouhisorsan ja haapanan. Petolinnuista voi nähdä sinisuohaukan, tuulihaukan ja suopöllön. Rantojen pajukkoa kasvavilla pelloilla voi hyvällä tuurilla kuulla pikkusirkun laulavan.
Mätöpeuranaapa (Hanhennäkemämutka)
45 km Sodankylästä pohjoiseen valtatie E 75:n välittömässä läheisyydessä n. 5 km Yläpostojoen kioskilta pohjoiseen on soistunut lahti. Rantaan pääsee kettingillä suljettua tietä pitkin. Auton voi jättää vasemmalla puolella tietä olevalle levennykselle.
Paras aika lintujen tarkkailuun on kevät ja alkukesä. Heinikkoinen lahti kerää kevätmuuttajia. Joutsenia ja metsähanhia paikalla näkee 15.4.-15.5. Muista vesilinnuista paikalla tapaa mm. jouhisorsan, haapanan, tavin, tukkasotkan, ja uivelon. Suosirriparvia voi tavata 15.5.-10.6. Muista kahlaajista voi nähdä mm. vesipääskyn, lapinsirrin, mustaviklon ja kapustarinnan. Kalasääsken voi nähdä kalastelevan paikalla päivittäin koko kesän ajan.
Peurasuvanto
50 km Sodankylästä pohjoiseen Kitisen rannassa sijaitsevat Peurasuvannon Siltamajat. Siltamajoilla on lintuhavaintojen keruupiste ja sieltä saa tietoa lähiympäristön linnustosta ja viimeaikaisista havainnoista. Joki pysyy auki ympäri vuoden. Lintutorni on 3 km Peurasuvannon Siltamajoista etelään, 47 km Sodankylästä pohjoiseen, P-paikan jälkeen 50 metriä oikealle, jokirannassa.
Kevät- ja kesäaikaan paikalla voi nähdä mm. sinirinnan, sinisuo- ja varpushaukan, suopöllön ja kalasääsken. Keväisin pihaan kuuluu teeren soidinkukerrus. Talvella ruokintapaikalla käy mm. lapintiainen. Merikotka kalastaa joella ympäri vuoden. Myös iso- ja pikkukäpylinnun voi luontopolun varrella tavata ympäri vuoden.
Porttipahdan voimalaitos
65 km Sodankylästä pohjoiseen kääntyy länteen tie, tienviitassa lukee Myllypalontie. Tätä tietä on voimalaitokselle noin 1 kilometri.
Voimalaitos on melko varma paikka nähdä merikotka ympäri vuoden. Patopenkat sulavat aikaisin keväällä ja niillä voi nähdä 20.4.-15.5. välisenä aikana tunturikiurun ja vuorihempon.
Pyhä-Nattanen
11 km Vuotsosta Sompiojärven tietä lähtee tieltä pohjoiseen polku, jota pitkin on n. 2 km Pyhä-Nattasen päälle. Tunturi on Sompion luonnonpuistossa, joten polulta poikkeaminen on sulan maan aikaan kielletty. Tunturin päällä on sääsuojana kunnostettu palovartiotupa. Päältä on hienot näkymät Sompion luonnonpuistoon ja Sompiojärvelle.
Tunturissa voi kesäaikaan havaita tunturilajistoa, kuten pikkukuovi, kapustarinta, lapinsirkku, kivitasku ja kiiruna.
Ruijanpolku 30 km
Vuotsosta itään lähtevää Sompiojärven tietä ajetaan 17 km soramontulle, jonne voi pysäköidä auton. Sompiojärven pohjoisrannalla tien välittömässä läheisyydessä on myös telttailualue.
Ruijanpolku lähtee kohti pohjoista Sompiojärven tieltä opastetaulun vierestä. Sompion luonnonpuistossa kulkeva Ruijanpolku johdattaa kulkijan Nattastuntureiden kaukka kiilopäälle. Luonnonpuistossa kulkiessa on muistettava pysytellä vain merkityllä polulla.
Terävä-Nattanen on 544 metriä korkea huippu, jossa voi tavata kiehtovan kiirunan. Matkaa Sompiojärven tieltä huipulle on 8 km. Polun varrella on mahtavia petäjiä, joiden kyljissä on vuosilukuja yli sadan vuoden takaa. Ruijan kauppamiehet ja kalastajat ovat käyttäneet tätä reittiä 1800-luvun jälkipuoliskolla, samoin kuin kullankaivajat, papit ja virkamiehet sekä mm. kansantieteilijä Samuli Paulaharju.
Matkaa Kiilopäälle kertyy 30 km, joten reitin puolivälissä kannattaa yöpyä Kaptukaislammilla leirytymiseen merkityllä alueella. Loppuosa matkasta on helpompaa maastoa; aihkikankaat ja tunturikoivikko saattelevat Kiilopääntien varteen, jonne reitti päättyy.
Rykimäkuru
Luostolta Pyhätunturille menevää tietä n. 8,5 km oikealta puolelta tietä lähtee polku Rykimä kuruun. Auton saa pysäköityä polun kohdalle. Polkua pitkin on Kuukkelin varaustuvalle n. 1 km, josta edelleen Rykimäkurun päivätuvalle n. 2 km.
Polku kulkee pääosin sankassa kuusimetsässä. Ympäri vuoden polun varrella voi nähdä mm. iso-, pikku- ja kirjosiipikäpylinnun, käpytikan, pohjantikan, pikkutikan, palokärjen, pyyn, kuukkelin, puukiipijän ja lapintiaisen. Kevät- ja kesäaikaan alueella voi havaita mm. taviokuurnan, pohjansirkun, hippiäisen, peukaloisen, kulorastaan ja sinirinnan.
Sompiojärvi
Vuotson kylästä lähtee itään tie, jonne on tienviitta SOMPIOJÄRVI 16. 16 km päässä tie tulee järven rantaan, jossa on kota, tulipaikka, laavu sekä veneen vesillelaskupaikka.
Parhaiten lintuja näkee kevätmuuttoaikaan 20.5 - 20.6. Vesilinnuista järvellä voi nähdä mm. kuikan, kaakkurin, mustalinnun, pilkkasiiven, uivelon, tukka- ja lapasotkan, allin ja isokoskelon. Järven soiset rannat keräävät puoleensa kahlaajia, kuten suokukko, pikkukuovi, vesipääsky, musta- ja valkoviklo, punakuiri ja lapinsirri. Merikotka kalastelee järvellä jäiden lähdöstä vesistöjen jäätymiseen asti. Mehiläishaukka liitelee kesäisin alueella. Rantametsässä voi tavata sinirinnan ja riekon. Noin 2 km Vuotsosta Sompiojärvelle päin Riestojoen sillalla kannattaa pysähtyä kuuntelemaan lapinuunilinnun mahdollista laulua.
Tankavaara
Vuotsosta 10 km pohjoiseen sijaitsee Koilliskairan luontokeskus, jonka pihasta lähtevät 1, 3, ja 6 km pituiset luontopolut. Talvisin avoinna on 1 km pitkä talviluontopolku. Luontopolut kulkevat pääosin metsämaastossa. Pisin polku kiipeää Pikku Tankavaaran päälle, jossa on näkötorni. Polkujen varrella on kota, johon voi tehdä tulet. Luontokeskuksesta saa tietoa viimeaikaisista lintuhavainnoista ja Urho Kekkosen kansallispuiston luonnosta.
Polkujen varrella tapaa metsälinnustoa, kuten iso-, pikku- ja kirjosiipikäpylintu, taviokuurna, metso, palokärki, pohjantikka, kuukkeli ja lapintianen.
Kultamuseo
Tankavaaran kultamuseo sijaitsee aivan Koilliskairan luontokeskuksen vieressä. Siellä voi perehtyä kullanhuuhdonnan salaisuuksiin ja tutustua monipuoliseen kultahistoriaan näyttelyiden avulla.
Vaalajärvi
Sodankylästä Kittilään n. 15 km sijaitsevasta Vaalajärven kylästä kääntyy Meltauksen tie nro 952 Riipiin päin. Noin 3 km tätä tietä mentäessä Vaalajärvi jää tien oikealle puolelle. Selkeää kulkureittiä rantaan ei ole, lukuunottamatta itäpuolen uimarannan tietä.
Järvellä voi kevät- ja kesäaikaan tavata monenlaisia vesilintuja, kuten alli, lapasotka, mustalintu, pilkkasiipi, jouhisorsa ja haapana. Pikkulokkeja näkee järvellä läpi kesän. Petolinnuista tapaa varmimmin ampu- ja tuulihaukan. Noin 5 km Meltauksen tien risteyksestä kääntyy oikealle Länsirannan tie. Risteyksen kohdalla menee puro tien ali. Tässä kohtaa on mahdollisuus kesäaikaan kuulla lapinuunilinnun laulua.
Vajunen
35 km Sodankylästä pohjoiseen kääntyy tie itään Petkulaan ja Vajukosken voimalaitokselle. Lintuja on hyvä tarkkailla voimalaitoksen kohdalta. Toinen kiikarointipaikka on Yläpostojoen kioskin kohdalla 3 km Petkulan tienhaarasta pohjoiseen. Lintuja kokoontuu paljon n. 800 m kioskilta etelään päin, jossa altaan vesikasvillisuus on rehevää. Tähän kohtaan autoa on kuitenkin vaikea pysäköidä.
Altaalla voi kevät- ja kesäaikaan nähdä mm. kaakkurin, kuikan, allin, mustalinnun, pilkkasiiven, tukka- ja lapasotkan, selkä-, meri ja pikkulokin sekä lapintiiran. Merimetsoja paikalla voi nähdä pääasiassa syys- ja kesäkuussa. Kesäisin paikalla voi nähdä lentelemässä kalasääsken ja muuttohaukan.
Merikotka kalastelee alueella läpi vuoden. Rehevä ranta tie E 75:n läheisyydessä kerää keväisin sorsia ja kahlaajia, kuten lapinsirri, vesipääsky, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa ja suokukko. Voimalaitoksen aikaisin sulavilla patopenkoilla voi 20.4. - 20.5. nähdä tunturikiuruja ja vuorihemppoja.
